Skip links

Millainen elämä tekee sinut onnelliseksi?

Kun kuuntelen asiakkaiden tarinoita ja tunteita omasta elämästään törmään usein samoihin teemoihin. Moni meistä tietää ja tunnistaa millaiset asiat elämässä tuottavat onnea ja iloa mutta niitä on arjessa surullisen vähän. On kiire. Pitää olla tehokas, jotta voi rakastaa itseään. Odotetaan sitä kuuluisaa ”sitten kun” ihmettä, jolloin voi elää kuten haluaisi. Kun olen laihtunut, kun lapset on isompia, kun vaihdan työpaikkaa, kun uskallan erota, kun…..

Omat arvomme ohjaavat meistä jokaista ja vaikka niiden viestejä voi sivuuttaa lähes loputtomiin on niillä silti vaikutuksensa hyvinvointiimme. Jos emme kuuntele sydäntä ja anna syvimpien arvojen ohjata, pikkuhiljaa ahdistus lisääntyy, kun ristiriita kerääntyy sisään. Kun näin käy alkaa se viedä ilon elämästä tuoden mukanaan ärsytystä ja selittämätöntä ahdistusta, vaikka ”kaikki olisi ihan hyvin”.

Tunnistan tämän saman itsessäni aika ajoin ja silloin tiedän, että on aika ottaa aikaa itselle ja hiljentyä oman sisäisen äänen äärelle <3 Varsinkin silloin kun tuntuu että tekisi kaikkea muuta, vaikka siivoisi, mieluummin kuin jättäytyisi tyhjyyteen jossa ei voi paeta. Joskus hiljaisuus kertoo kaikkea mitä emme tahdo kuulla. Joskus se neuvoo meitä tekemään jotain mikä pelottaa loputtomasti. Silloin järki nousee esiin ja alkaa perustelemaan miksi meidän kannattaa jäädä siihen missä olemme. Eikä siinä ole mitään pahaa, jokaisella meistä on vapaus valita. Aina voi valita myös ”jäädä” mutta omien valintojen takana pitää pystyä seisomaan. Tyytymättömyys tulee hyväksyä, jos ei ole valmis muuttamaan sitä mikä sen synnyttää.

Itse olen opetellut rohkeutta oman intuition äärellä ja kun se tänä kesänä kuiskaili, että olen menossa väärään suuntaan, taistelin aikani vastaan ja sen jälkeen ymmärsin, etten voi enkä tahdo paeta sisäistä johdatusta, niin nopea en ole. Ja miksi edes yrittäisin, kun kokemuksesta tiedän etten siinä onnistu vaan aina lopulta tuo totuus saa minut kiinni ja jos en muuten suostu kuuntelemaan tuodaan eteen seinä jota ei voi kiertää. Siperia ja sairaudet opettaa. Valitsin tällä kertaa sen kaikkein pelottavimman polun ja antauduin. Luovuin uusimman firman osakkuudesta, laitoin opinnot sivuun ja päätin pikkuhiljaa luopua käytännössä kaikesta mitä omistan. Ja kyllä minua pelotti ja pelottaa välillä edelleen. Kun on koko elämänsä rakentanut järjen ja loogisten ratkaisujen varaan ei ole helppoa valita näin, kun järki kuiskii, miten tämä on hullua ja ethän sinä Sari nyt näin voi toimia. Yllättävintä on, että vaikka kaikki ympärilläni olisi eri mieltä tunnen vahvemmin kuin koskaan että teen juuri sen mitä minun kuuluukin. Intuition ohjaukseen antautuminen on uskomattoman vapauttavaa, kun vain uskaltaa jyrkänteeltä hypätä.

Jäljelle jää se mikä on tärkeintä. Minä. Onnellinen ja aito minä. Lapset- elämäni rakkaudet, joille tahdon olla läsnä ja jakaa seikkailun. Ystävät ja perhe, joille riitän aina juuri sellaisena kuin olen, myös hullujen ratkaisujen keskellä.

Toivonkin sinulle rohkeutta kuunnella sitä mikä on sinulle tärkeää. Rohkeutta täyttää elämäsi sillä mikä tekee sinut onnelliseksi, luopua kaikesta mikä sinua pidättelee ja ennen kaikkea rohkeutta tehdä se kaikki JUURI NYT ei sitten kun. Totuus kun on ettei voi jäädä odottamaan, että elämä tuo kaiken mistä unelmoit, jos et ole valmis ottamaan riskiä ja tekemään sille tilaa.

Onnea matkaan. Luota ja hyppää- elämällä on tapana ottaa kiinni.